Vempula

Lähestulkoon kaikilla on jotain sellaisia asioita, joita ei äidilleen oikein kehtaa tunnustaa. Minun häpeällinen salaisuuteni oli se, että olen tämän vuoden seurakuntavaaleissa ehdokkaana sitoutumattomana Kokoomuksen listalla. Tässä tunnustettavaa ei niinkään ollut tuo ehdokkuus vaan puolue. Puolustuksekseni sanottakoon että minua pyydettiin ehdolle asettumaan, itse en ko puolueen riveihin ollut tuppautumassa.’

Ensin ajattelin, etten sen ihmeemmin ala vaalityötä tekemään, mutta koska seurakuntavaaleissa äänestysprosentti on kovin alhainen (aamutv:n mukaan n. 14%) ja äänestäjistä suurin osa äänestää etenkin näin pienellä paikkakunnalla jotain tuttua niin todennäköisyys sille, että saisin vaaleissa kaksi ääntä näytti melko suurelta. Ja se nyt olisi aika noloa. Siispä kyhäsin itselleni vaalimainoksen jota aion laittaa muutamille ilmoitustauluille ja jakelimpa sitä lähimpiin postilaatikoihinkin. Joitakin tuttujakin olen koittanut hätistellä äänestämään. Tätä samaa vaalitaktiikkaa (tuttujen hätistelyä) tunnusti käyttävänsä myös tätini, joka on oman seurakuntansa vaaleissa ehdolla. Nyt esitänkin haasteen kaikille lukijoille: käykää tänä vuonna äänestämässä seurakuntavaaleissa. Varsinaisille ääniuurnille tuskin monikaan jaksaa vaivautua, mutta arvelen, että joka kunnassa ennakkoäänestys on järjestetty siten, että varsin pienellä vaivalla voi käydä äänensä antamassa.

Kampanjatyö saattaa tulla piakkoin hyvinkin tutuksi sillä olen pestautunut yhden nimeltä mainitsemattoman sukulaisen eduskuntavaalikamppanjaan mediapäälliköksi jos ehdokkuus varmistuu, mutta siitä mahdollisesti enemmän myöhemmin. Omat seuraavat tavoitteet ovatkin sitten jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, se puolue vaan pitäisi päättää. Täysin sitoutumattomana olisi tietysti myös mahdollista mukaan yrittää, mutta vallitsevan vaalitavan vuoksi läpipääsy voisi olla melko hankalaa. Ei sillä, etteikö sekin olisi harkinnan arvoinen asia.